Toimivaa vaahdonestoa ei arjessa huomaa. Kone käy tasaisesti, perälaatikon virtaus pysyy vakaana eikä kanaaleissa nouse vaahtoa. Vaahdonesto ei ole aamupalaverin agendalla, ja juuri niin sen kuuluukin olla. Vaahdonestoaineen tehtävä on estää pintavaahdon muodostuminen ja poistaa massaan sitoutunut ilma. Jotta tämä onnistuu ilman ylimitoitettua annostelua ja sivuvaikutuksia muuhun märänpään kemiaan, taustalla tarvitaan muutakin kuin oikea tuote.

”Kun vaahdonesto toimii, siitä ei puhuta. Meidän tavoitteemme on, että asiakkaan ei tarvitse ajatella sitä lainkaan, vaan aika ja huomio voidaan käyttää koneen muihin kehityskohteisiin”, toteaa sovellusasiantuntijamme, aluepäällikkö Jani Mäkelä.
Käsittelimme aiemmin sitä, miten ilma päätyy paperi- ja kartonkikoneiden prosessiin ja miten se vaikuttaa tehokkuuteen. Tässä artikkelissa jatketaan siitä, mitä vaahdonestoaineen valinnassa ja käytössä kannattaa ottaa huomioon.
Kilohinta ei kerro kokonaiskustannusta
Vaahdonestoaineita vertaillaan usein kilohinnan perusteella. Vertailu on helppo tehdä, mutta se jättää suuren osan kustannuksista näkymättä. Edullisempaa ainetta kuluu usein enemmän ja suurempi annostelu vaikuttaa myös muiden kemikaalien toimintaan.
Oikea mittari on kustannus tuotettua paperi- tai kartonkitonnia kohden. Siihen kuuluvat vaahdonestoaineen lisäksi vaikutukset ajettavuuteen, muiden kemikaalien kulutukseen ja lopputuotteen laatuun. Tällä mittarilla edullisin tuote ei välttämättä ole kokonaistaloudellisesti edes halpa.
”Kilohintavertailu on ymmärrettävä lähtökohta, mutta se kertoo vain, paljonko yksi kilo tuotetta maksaa. Olennaista on, paljonko vaahdonhallinta maksaa tuotettua tonnia kohden, kun mukaan lasketaan myös vaikutukset muuhun kemiaan ja ajettavuuteen”, Mäkelä sanoo.
Ensin vaahtoamisen syy, sitten annostelu
Vaahdonhallinnan perusta on ymmärtää, miksi prosessi vaahtoaa. Annostelupaikkojen optimoinnin lisäksi kannattaa selvittää prosessin erityispiirteet, jotka lisäävät vaahtoamistaipumusta.
Yksi tällainen tekijä on massatärkkelys. Tärkkelys voi itsessään lisätä vaahtoamista, ja sen vaikutusta voidaan usein hillitä käsittelemällä tärkkelys jo ennen sen annostelua prosessiin. Kun vaahtoa aiheuttava tekijä hoidetaan lähteellä, kokonaiskustannus voi pienentyä.
Myös lämpötilan vaikutus on tärkeää ymmärtää, sillä se vaikuttaa sekä prosessin vaahtoamistaipumukseen että vaahdonestoaineen toimintaan. Paalimassaa käyttävillä konelinjoilla lämpötila on usein alhaisempi kuin linjoilla, jotka toimivat suoraan massatehtaan perässä. Siksi yhdellä koneella hyvin toimiva tuote ei välttämättä sellaisenaan sovi toiselle.
Sama ajattelu pätee muihinkin kemikaaleihin ja raaka-aineisiin. Mitä tarkemmin vaahdon lähde tunnetaan, sitä vähemmän sitä tarvitsee hoitaa jälkikäteen.
”Usein vaahtoamisen taustalla on jokin prosessin erityispiirre, joka on jäänyt huomiotta. Kun se löydetään ja hoidetaan, vaahdonestoainetta tarvitaan selvästi vähemmän. Pelkkä annoksen nostaminen hoitaa oiretta, ei syytä”, Mäkelä kertoo.
Pintavaahto ja sisäinen ilma ovat eri ongelmia
Prosessissa on usein kohteita, joiden vuoksi koko annostelua ajetaan varman päälle, vaikka niissä ongelma ei ole massaan sitoutunut ilma. Tyypillinen esimerkki on pintavaahto esimerkiksi säiliöissä tai kanaaleissa.
Pintavaahto voidaan usein hallita pienellä määrällä juuri siihen paremmin soveltuvaa tuotetta. Kun pääannostelua ei tarvitse mitoittaa yksittäisen kohteen mukaan, kokonaiskulutus laskee ja kustannustehokkuus paranee, vaikka käytössä olisi kaksi eri tuotetta.
”Näemme melko usein tilanteita, joissa koko koneen annostelu on mitoitettu yhden hankalan kohteen mukaan. Kun se kohde hoidetaan erikseen sille sopivalla tuotteella, kokonaiskulutus laskee ja prosessi rauhoittuu”, Jani Paavola, BIMin asiakkuuspäällikkö ja Mäkelä toteavat.

Pinta-aktiiviset aineet vaikuttavat muuhun kemiaan
Kaikki vaahdonestoaineet sisältävät pinta-aktiivisia aineita. Niiden tehtävä on vaikuttaa ilman ja vaahdon käyttäytymiseen, mutta suurina määrinä ne vaikuttavat myös muihin prosessikemikaaleihin.
Tyypillinen esimerkki on hydrofobiliimaus, jonka teho voi heiketä, kun vaahdonestoainetta käytetään runsaasti. Kartonkikoneella tämä voi näkyä esimerkiksi tärkkelyksen kulutuksen kasvuna. Vaahdonestoaineen annostelua kannattaa siksi tarkastella osana koko märänpään kemiaa eikä erillisenä kokonaisuutena.
”Vaahdonestoaine ei toimi irrallaan muusta kemiasta. Jos sitä ajetaan reilusti yli tarpeen, laskun voi maksaa liimauksen tai tärkkelyksen kulutus. Siksi katsomme aina koko märänpään kemiaa yhdessä asiakkaan kanssa”, Paavola korostaa.
Mittaus tekee vertailusta luotettavan
Ilmapitoisuutta on perinteisesti seurattu käsimittauksin ja visuaalisesti. Ne antavat hyvän kuvan tilanteesta näytteenottohetkellä, mutta prosessin vaihtelut jäävät helposti näkemättä. Kartonkikoneilla on harvoin ilmapitoisuusmittareita käytössä.
Online-mittalaitteet ovat nykyään huomattavasti aiempaa edullisempia. Ne voidaan usein liittää koeajoon, jolloin eri tuotteiden ja annostelutapojen erot näkyvät jatkuvana datana. Näin päätös perustuu mitattuun tietoon, ja vaikutukset voidaan todentaa myös kokonaiskustannusten kannalta.
”Online-mittaus on muuttanut koeajoja paljon. Kun data kulkee jatkuvasti, erot tuotteiden ja annostelutapojen välillä näkyvät selvästi, eikä päätöksiä tarvitse tehdä yksittäisten mittausten varassa”, Mäkelä toteaa.
Pienempi kulutus näkyy myös logistiikassa
Tehokkaamman tuotteen vaikutus ulottuu tehtaan ulkopuolelle. Kun ainetta kuluu vähemmän, sitä kuljetetaan harvemmin ja pienempinä määrinä. Kuljetusten väheneminen pienentää hiilijalanjälkeä, ja vaikutus kertyy vuoden mittaan.
Onnistuneen vaahdonhallinnan vaikutukset
Prosessi ja talous
- Ajettavuus: vähemmän vaahtoa ja ilmaa, tasaisempi perälaatikon virtaus ja vähemmän ratakatkoja. Konekohtaisesti myös nopeuspotentiaali voi kasvaa.
- Energia: parempi vedenpoisto keventää alipaine- ja pumppauskuormaa ja vähentää kuivatuksen höyryntarvetta.
- Kemikaalitehokkuus: retentio paranee, ja tärkkelys, liimat ja retentiopolymeerit toimivat tehokkaammin.
- Laatu: parempi formaatio, tasaisemmat profiilit sekä vähemmän reikiä, päällystevirheitä ja hylkyä.
- Käytettävyys: vähemmän vaahtoa kulkeutuu sekoittimiin, sihteihin ja suodattimiin, joten pesuja ja huoltoseisokkeja tarvitaan harvemmin.
Ympäristö
- Pienempi energiankulutus ja vähemmän kuljetuksia pienentävät CO₂-päästöjä.
- Vähäisempi kuitu- ja hylkyhävikki keventää jätevedenkäsittelyn kuormaa.
- Harvemmat pesut vähentävät pesuvesien ja -kemikaalien tarvetta.
- Tasaisempi kiertovesijärjestelmä kuormittaa selkeyttimiä ja jätevedenpuhdistamoa vähemmän.
BIM DF -tuotesarja
BIM DF -tuotteet ovat pinta-aktiivisiin aineisiin perustuvia emulsioita, jotka yhdistävät ilmanpoiston ja vaahdoneston. Niiden siirtymä lopputuotteeseen on lähes olematon, ja käsittely on REACH-luokitusten perusteella matalan riskin työtä. Tuotteet eivät ole CLP-luokiteltuja.
Oikea ratkaisu on aina konekohtainen. Kun vaahtoamisen syyt on selvitetty, annostelu suunniteltu kohteittain ja vaikutukset todennettu mittaamalla, vaahdonesto hoituu taustalla. Silloin aamupalaverissa voidaan keskittyä muihin asioihin.
Haluatko, että vaahdonesto hoituu taustalla myös teidän koneellanne? Asiantuntijamme auttavat – ota yhteyttä! info.fi@bimkemi.com