Euroopan kemikaaliviraston ehdotus talkin luokituksesta mahdollisena karsinogeeninä on vauhdittanut selluteollisuudessa muutosta, jossa talkille etsitään korvaavia ratkaisuja. BIMin konseptilla talkista voidaan luopua täysin ja samalla sellun laatu paranee.
Talkki on vuosikymmenten ajan ollut selluteollisuudelle edullinen ja toimiva keino hallita uuteaineita. Viime aikoina talkin ja syövän mahdollisesta yhteydestä on kuitenkin käyty yhä vilkkaampaa julkista keskustelua.
Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) riskinarviointikomitea ehdotti heinäkuussa 2025 talkille yhtenäistä luokitusta mahdollisena karsinogeeninä sekä keuhkoihin kohdistuvia pitkäaikaisvaikutuksia aiheuttavana aineena.
Viranomaisratkaisua odotetaan yhä, mutta keskustelu on jo vauhdittanut vaihtoehtojen hakemista, ja moni tehdas hakee parhaillaan talkille korvaajaa.
”Vaikka viranomaispäätös ei lopulta rajoittaisi talkin käyttöä, sellunvalmistajien asiakkaat tahtovat luopua siitä”, BIMin Pulp Segment Team Leader Hannu Hämäläinen sanoo.
Räätälöity ratkaisu joka tehtaalle
BIM tarjoaa selluteollisuuteen kemiallisia ratkaisuja, joiden avulla uuteaineet saadaan hallintaan ilman talkkia. Ratkaisut perustuvat orgaanisiin, vesiliukoisiin ja pinta-aktiivisiin aineisiin, jotka valmistetaan yrityksen omassa laboratoriossa. ”Talkittomuus ei heikennä sellun laatua, vaan voi päinvastoin parantaa sitä. Ratkaisumme ovat turvallisia ja yksinkertaisia käyttää. Ne eivät jää selluun ja ne täyttävät elintarviketurvallisuusstandardit.”
Koska prosessiolosuhteet ja uuteaineiden käyttäytyminen vaihtelevat tehtaasta toiseen, BIMin ratkaisu räätälöidään aina yksilöllisesti. Työ alkaa kuitulinjan kartoituksella. ”Asiantuntijamme selvittävät yhdessä tehtaan organisaation kanssa, missä prosessin vaiheissa uuteaineita kertyy ja millaisia ongelmia ne aiheuttavat. Sen perusteella valitaan kemikaalien yhdistelmä ja käyttöpaikat”, Hämäläinen kertoo.
Uuteaineet hallintaan prosessin eri kohdissa
Keittimessä lisäaine tehostaa uuteaineiden erottumista hakkeesta. Massan pesussa se edistää uuteaineiden tehokasta huuhtoutumista vesikiertoon ja edelleen talteenottoon. Happivaiheessa se parantaa uuteaineiden irtoamista massasta. Valkaisussa kemiallisia ratkaisuja voidaan käyttää eri tavoin. Dispergoinnissa uuteainepartikkelit pidetään erillään toisistaan, mikä estää niiden agglomeroitumisen ja tarttumisen kuituihin. Passivoinnissa aine päällystää partikkelin pinnan, jolloin se muuttuu vähemmän tarttuvaksi.
Fiksauksessa uuteainepartikkeli kiinnitetään kuituun kemiallisesti. Tämä tapahtuu yleensä kuivatuskoneella, tai integroidussa tehtaassa aivan prosessin loppuvaiheessa.
Koska selluprosessi on suljettu ja uuteaineiden hallintaan käytettävät mittarit usein puutteellisia, BIM on kehittänyt oman kamerapohjaisen mittausmenetelmän. Se seuraa sellussa ja vesikierroissa olevien partikkelien määrää ja kokojakaumaa ja tarjoaa arvokasta tietoa kemiallisten ratkaisujen toimivuudesta. Samalla tuotekehitys jatkuu. ”Tavoitteenamme on kehittää mahdollisimman yksinkertainen vaihtoehto, eräänlainen talkki2.0, joka olisi yhtä helppo ja toimiva kuin talkki aikanaan”, Hämäläinen sanoo.
Myönteinen vaikutus ulottuu paperi- ja kartonkikoneille
Kun talkki korvataan BIMin talkkivapaalla konseptilla, myönteiset vaikutukset näkyvät myös paperi- ja kartonkikoneilla. Kun uuteaineiden määrä massassa vähenee, ajettavuus paranee ja katkoksia on vähemmän. Samalla kationikemian tarve laskee, sillä talkin aiemmin sitomaa anionista roskaa on vähemmän.
”Myös liimauksen käyttäytyminen voi parantua, mutta tämä riippuu jäljelle jäävästä uuteainekuormasta”, BIMin Paper & Board Segment-tiimin vetäjä Juha-Pekka Järveläinen kertoo.
Talkin poistuminen voi jonkin verran vaikuttaa tuhka- ja valonsirontaominaisuuksiin, mutta nämä voidaan tarvittaessa kompensoida muilla pigmenttilisäyksillä. Kaiken kaikkiaan muutos on sellun käyttäjän näkökulmasta lähes huomaamaton.
”Prosessia ei tarvitse muuttaa, mutta ajettavuus ja puhtaus paranevat”, Järveläinen sanoo.
Sen sijaan, jos talkin käytöstä luovutaan kokonaan ilman, että korvaavaa kemiallista ratkaisua otetaan käyttöön, vaikutukset näkyvät prosessissa nopeasti.
”Uuteainekuorma kasvaa, mikä lisää kationikemian tarvetta. Samalla vedenpoisto vaikeutuu ja viirojen likaantumisriski kasvaa, mikä voi johtaa useampiin katkoksiin ja laatuvirheisiin”, Järveläinen sanoo.
Talkittomuudella kohti entistä vastuullisempaa tuotantoa
Suomalainen selluteollisuus tunnetaan maailmalla ympäristövastuun ja resurssitehokkuuden edelläkävijänä. Talkittomuus tukee selluteollisuuden kestävyystavoitteita, sillä se vähentää kaivannaisperäisten raaka-aineiden käyttöä ja parantaa prosessin materiaalitehokkuutta.
Talkittomaan prosessiin siirtyminen edellyttää tiivistä yhteistyötä tehtaan ja BIMin asiantuntijoiden välillä. Työ alkaa nykytilan perusteellisella kartoituksella ja etenee suunniteltuihin koeajoihin, jotka toteutetaan tuotantoa häiritsemättä.
Lyhyimmillään aikajänne on muutamia kuukausia, haastavissa tapauksissa ratkaisua rakennetaan pidempään. ”Talkittomuus on nouseva trendi, riippumatta siitä, millaista sääntelyä tulevaisuus tuo tullessaan. Toimivia ratkaisuja on tarjolla jo nyt, ja niitä kehitetään jatkuvasti paremmiksi”, Hämäläinen sanoo.
Talkittomuus tukee paperi- ja kartonkiteollisuuden vastuullisuustavoitteita, sillä se vähentää kaivannaisperäisten raaka-aineiden käyttöä ja parantaa prosessin materiaalitehokkuutta.
Tutustu myös alla olevaan aiheeseen linkistä.